OMAt tarinat

Veturi

Veturi pihan muurissa 18. toukokuuta 2007. Kuva: Marjo Mäenpää, 2007.

1998 - Veturi

"Kattokaa! Veturi!" Kesken aamiaisen Riinan hiukan puuroiset sormet alkavat osoittaa kohti ikkunaa. Aluksi muu perhe ei huomioi uutista vaan äiti mutisee jotain kiireestä ja tarhaanlähdöstä. Viimein kuitenkin sitkeät lapsensormet saavat tahtonsa läpi. Kaikki vilkaisevat ulos ikkunasta. Ja toden totta! Siellähän se veturi on. Se laskeutuu paraikaa villiviiniä pitkin. Oikein vanha kunnon höyryveturi. Sen aamun jälkeen rupesimme seuraamaan veturin aikatauluja. Kesäisin se laskeutuu jopa puoliväliin muuria mutta talvisin sitä ei näy ollenkaan koska on liian pimeää. Todellinen kesän merkki meidän perheessä on se, kun veturi laskeutuu villiviinin ylimpien oksien tasolle.

Tuuli Mäenpää